Frank lomalla

Viikonloppuna luokseni tuli ensimmäinen karvainen hoidokki pitkäksi aikaa hoitoon, nimeltä perhetuttuni kultainennoutaja Frank. Minun on monta kertaa pitänyt ottaa Frank ihan tuonne äidin luokse hoitoon, mutta se ei ikinä onnistunut, ja nyt kun asun yksin ja minulla ei ole muuta kuin aikaa, niin miksipä ei?


Frank on kesäkuussa 11 vuotta täyttävä koiruus, jota aloitin hoitamaan muistaakseni 2012. Aluksi se oli sellaista silloin tällöin lenkitystä koulupäivien jälkeen, kunnes pikkuhiljaa se siirtyi hoitojaksoihin ja mätsäreihin... Frankin kanssa sen ollessa nuorempi muutaman kerran kävin mätsäreissä, ja ne olivat kyllä melkoisia kokemuksia, koska Frank karkaili hihnasta, haukkui kaikille, ei suostunut seisomaan ja niin poispäin... Tasan kerran voitin Frankin kanssa ruusukkeen ja palkintokiven, ja ne ovat privaatipaikalla sen takia hyllyssäni.
Frank on kyllä mukava hoidettava. Sisällä ollessa se lähinnä vaan nukkuu, toisinaan saattaa nousta ylös jos joku ihmisistä (minä tai Tyttö) menee keittiöön - jos vaikka saisi jotain syötävää... Frank ei kuitenkaan hauku rapusta kuuluville äänille, ei oikeastaan muutenkaan välitä.


Syötävästä puheen ollen, Frank on hieman tuhdissa kunnossa. Se leikattiin tässä vuosi muutama (?) sitten, ja vähän otti leikkauksen jälkeen paino oman käskynsä. Siksi Frank hengästyy lenkeillä tosi helposti, mutta meidän luona se onkin päässyt nyt pienimuotoiselle dieetille. Frankin kanssa käydään kolmesti ulkona päivän aikana, joista aamulla ja illalla on "pidemmät" lenkit, kun on niin viileää. Päivällä tehtävä lenkki on lähinnä nopea pissatuslenkki, ei silloin viitsi kauheasti kuumalla ilmalla vanhusta rääkätä.
Frankin ruokinta on myös minimaalistettu. En tarkkaan muista, paljonko se saa kotonaan ruokaa, mutta  täällä se saa aamuisin ja iltaisin 3dl (aamulla 1dl märkäruokaa, 1dl nappuloita ja 1dl vettä, iltaisin 2dl nappuloita ja 1dl vettä). Silloin tällöin jotain satunnaisia purujuttuja. Ei ainakaan saa nyt yhtään "liikaa ruokaa", ja lenkitkin on tosi reippaita (ja myös vaihtelevissa maastoissa, myös rapussa kuljemme hissin sijasta portaita), joten eiköhän se paino tuolla vähän putoa.
On kyllä mukavaa, kun on joku koira täällä. Tuo omanlaista rutiiniaan päivään. Ja kun Frankkimus on noin rauhallinen <3


Frank pääsi myös spa-käsittelyyn minun ja Janitan kanssa. Pesimme sen kauttaaltaan, föönasimme ja trimmasimme. Myös kynnet leikattiin ja korvat puhdistettiin (siitä Frank oli eri mieltä). Ja pakko sanoa, Frankista tuli todella nätti. Turkkikin on paljon pehmeämmän ja kevyemmän tuntuinen kuin aikaisemmin! Noista toimenpiteistä Frank ei oikein pitänyt, mutta se ei myöskään kamalasti pistänyt vastaan. Trimmasin Frankin viimeksi tammikuussa (ja silloin yksin), uskomatonta, miten siltä oli karva päässyt tässä kuukausien aikana kasvamaan niin nopeasti. Onpahan ainakin sievä poika nyt.

Ennen ja jälkeen...
Tänään viimeistelen Frankia vielä vähän. Huomenna tulee yksi Frankin vanhoista hoitajista käymään ja moikkaamaan sitä, joten tottakai täytyy olla nättinä.

Kommentit

Suositut tekstit