Perheenlisäystä ja näyttelysuunnitelmia

Kilu sai viime tiistaina pikkuveljen - herrahiiren nimeltä Manolo! Kävimme Monan ja Tytön kanssa hakemassa koulultamme vihdoin Tytölle oman hiiren. Tällä kertaa siellä oli tarjolla tosi paljon erilaisia poikahiiriä, verrattuna siihen, silloin kuin hain Kilun. Tyttö oli suunnitellut aluksi ottavansa tumman värisen poitsun, mutta splashed-värinen (koiramaailmassa vastaa sellaista väriä kuin merle) söpöläinen tuli mukaan. Ja hänellä on punaiset silmät!

Manolo asuu kotiloideni vanhassa 47 litraisessa boksissa, koska poikia ei tietenkään voi pitää yhdessä. Manolo vaikuttaa melko lauhealta tapaukselta, se ei ole yhtä supersäikky kuin Kilu silloin aikoinaan. Kiluhan on myös puolinaku, eli Manoloon verrattuna Kilulla on ohuempi turkki ja sillä ei ole viiksiä. 
Hyvin Manolo on näyttänyt kotiutuvan, sillä ruoka ja vesi maistuu. Iltaisin n. klo 20 aikaan se lähtee pyörimään juoksupyöräänsä (oli alunperin Kilun pyörä, mutta Kilu ei uskaltanut käyttää sitä) ja sitä jatkuu helposti aamukolmeen tai -neljään asti. Välillä käy juomassa, ja sitten taas jatkuu. Kyllä on pienellä otuksella hurjasti energiaa!

Kilun kanssa olen kokonaan siirtynyt Versele-Lagan pelletteihin, koska Altromineita se ei suostunut enää syömään. Siksi koirannappuloitakaan ei Kilu enää usein saa, kun noissa nykyisissä pelleteissä on jo se eläinproteiini. Muutaman kerran viikossa Kilu saa tuoretta, kerran viikossa eläinproteiiniseosta ja silloin tällöin jotain nakerreltavaa - eilen kävimme ostamassa Tytön kanssa hiirille kuivattuja mansikoita, ja ne tuntuvat kelpaavan pojille tosi hyvin. Jopa kylässä olevalle Frankille...

Halusin yhdessä vaiheessa viedä Kilua kerran tai kaksi hiirinäyttelyyn, koska se on luonteeltaan helposti käsiteltävä. Valitettavasti Kilun väri on hyvin epätasainen ja ns. "sotkuinen" (pied light black tan, joidenkin mielestä se on taas pied poor chocolate tan), joten se ei onnistu. Koululla hiiriä kasvatetaan vain ruokahiiriksi, ei niiden väreistä niin välitetä. Sen sijaan Manolon splashed on todella nätisti ja tasaisesti jakautunut, ja Tyttö antoi armahduksensa käyttää sitä joskus ehkä jossain näyttelyssä. Let's see, let's see. 
Kilun värinkään takia en aio käyttää sitä tulevaisuudessa jalostukseen. Kunnon värinen hiiri kelpaisi siihen paremmin. Onneksi väri ei hiirtä pahenna, ja Kilu muuten on ihana kuin mikä <3

Rakas Kilu molemmissa kuvissa


Kommentit

Suositut tekstit