Yhteistyöteksti Antassun kanssa + ARVONTA

Tämä teksti on tehty yhteistyössä Antassu-nettikaupan kanssa.

Sain mahdollisuuden testatata Antassun tuotteita rakentaen niistä pantoja ja hihnoja, joten olen tästä tekstistä hyvin innoissani. Antassusta lähetettiin paketillinen erilaisia materiaaleja, joissa myös toiveitani oli kuunneltu. Olin toivonut paracord-nauhaa sekä BGB-lukkoa hihnan tekoon, sinisen eri sävyissä. Myös sain hieman extraa mukana (esimerkiksi satiininyöriä, joka sopii hyvin näyttelyhihnojen tekoon), mikä oli kiva juttu. Antassun valikoima on hyvin laaja, ja monet koiraihmiset, jotka itse tekevät koirilleen pantoja tai hihnoja, tilaavat materiaalit sieltä. Minun on jo monta vuotta sitten pitänyt tilata sieltä juttuja näyttelyhihnan tekoon, mutta nyt vasta sain mahdollisuuden siihen.

Kuvassa paketin sisältö

  • Kolme erikokoista pistoolilukkoa
  • Yksi BGB-lukko
  • Ainakin 12m satiininyöriä (beige, keltainen)
  • Viisi metriä tummansinistä paracordia
  • Sekä kaksi vähän alle 2m pätkää erisävyisiä paracordeja

Normaali toimitusaika Antassulla on n. 1-4 arkipäivää. Tämän paketin saamiseen minulla meni kuitenkin useampi viikko, ja vasta kun olin laittanut tiukan sävyisen viestin heille, paketti saapui yllättäen seuraavana päivänä. Olivatko unohtaneet laittaa paketin alunperin postiin, en tiedä. Tärkeintä, että kuitenkin saapui.

Aloitin ensin tekemään paracord-hihnaa pitkästä tummansinisestä narusta sekä BGB-lukosta. Koiraihmiset ovat kehuneet, että lukoista parhain on juuri tuo BGB, joten siksi toivoin sitäkin pakettiin. Normaali pistoolilukko kuluu käytössä ja voi hajota suuresta paineesta (been there, done that), kun taas BGB on kestävämpi. Halusin yhdistää sen paracordiin, sillä paracord on erittäin kestävää materiaalia (kestää jopa 250kg vetovoiman!), joka ei haurastu pitkässäkään käytössä. Tiesittekö muuten, että sitä kutsutaan myös laskuvarjonaruksi?


Hihnaa aloin tekemään Antassun sivuilla olevalla ohjeella, jonka löydät täältä heti ensimmäisenä sivulla. Punoksen hahmottaminen oli hankalaa aluksi, mutta rupesi sujumaan pikku hiljaa paremmin. Kiinnitin lukon Manolon häkin verkkoon, jotta sain vedettyä sitä ja tehtyä punoksesta voimakkaamman.
Tässä tulos hetken punonnan jälkeen. Ja Manolo tottakai taustalla...

Kun tekee tuonlaista punosta, hihnan lopullinen koko jää lyhyemmäksi kuin mitä se oli alunperin pelkkänä naruna. Se oli odotettavissa, mutta tästä olikin tarkoitus tulla sellainen ns. "kaupunkihihna", jonka ei kuulu olla kovin pitkä. Se tulee myös meidän tulevalle koiralle, jonka aikuiskoko on sen verta korkea, että kyllä tuolla hihnalla pärjää.
Kun olin saanut punottua hihnan lähes loppuun, tein kädelle lenkin ja punoin naruja vähän taaksepäin. Näin saisin pääteltyä narujen päät hihnan sisään mahdollisimman huomaamattomasti, mutta kuitenkin kestävästi. Lopuksi poltin narujen päät liekillä, jotta ne eivät purkautuisi. Poltetut päät luovat myös naruihin sellaiset kovat "tapit", jotka estävät naruja vetäytymästä takaisinpäin.


Poltettuna
Lopputulos oli seuraavanlainen. Onkohan tuon pituus joku yksi metri suuntaan tai toiseen suunnilleen. Siitä tuli oikein näppärän näköinen, ja kestävän oloinen. Punos on vahvaa tekoa, ja tuntuu mukavalta kädessä pitää. Todellakin tulee käyttöön tulevalle koiralle!




Seuraava tehtävä oli kaksi eri näyttelyhihnaa. Molempiin käytin pistoolilukkoa (toiseen kultaisen väristä, toiseen isompikokoista), ja punoin ne eri tyylillä. Toiseen tein perinteisen letityksen (siinä oli neljä osiota, mutta keltaisen molemmat osiot letitin yhdessä), toiseen taas tein viiden osion letin punonnan (ohjeen siihen löydät täältä). Jälkimmäisestä hihnasta tuli lyhyempi (n. 78cm, toinen n. 152cm), koska siihen tottakai kului enemmän nauhoja ja se oli monimutkaisempi. Toisaalta taas siitä toisesta tuli vähän turhankin pitkä, ikinä ei ole hyvä. :D Mutta on ainakin kaksi eri kokoista näyttelyhihnaan nyt, jos ei muuta. Valinnanvaraa, sitähän se on.

Perinteisellä letityksellä punotun hihnan aloitus

Perinteisellä letityksellä punottu hihna (anteeksi sumea kuva).
Eiköhän jokainen kuitenkin tiedä, miten normaali letitys tehdään.

Viiden osion letin punonnan aloitus.
Kiinnitin jokaisen nauhan erikseen, ja poltin niiden päät, jotta solmut eivät aukeaisi.

Tulos hetken punonnan jälkeen

Hihnoista tuli todella nätit. Niiden päähän tein vain yksinkertaiset solmut, sillä jokainen handleri tietää, että käsilenkit näyttelyhihnoissa ovat täysin turhia eikä niitä ikinä käytetä. Helpompi pitää kiinni vaan sellaisesta solmusta hihnan päässä. 
Tuo isompi pistoolilukko viiden osion punonnan hihnassa näyttää ehkä vähän hölmöltä koonsa puolesta, mutta vaihtoehtoja ei ollut; jäljellä oli vain pienin pistoolilukko, johon nuo viisi osiota eivät millään olisi mahtuneet. Pikkuvikoja, pikkuvikoja.
Nuo väritkin sointuvat kivasti toistensa kanssa. Beige ja keltainen. Parempi kuin vaikka joku vihreä ja neon pinkki (vaikkakin senkin värisiä nyörejä Antassusta saa). Edellinen näyttelyhihnani on seitsemän vuotta vanha, sain sen synttärilahjaksi tädiltäni, ja se on jo tosin riutunut. Tuo ohuempi näyttelyhihna saa toimia sille nyt jatkajana. Tosin koska siinä on nyt se pistoolilukko, se vaatisi erillisen pannan näyttelykäyttöä varten. Onneksi on olemassa noita snake-ketjuja.



Ehdottomasti tärkein asia, jonka halusin tehdä, oli panta. Sen suunnitteleminen oli vaikeaa. Jäljellä minulla oli epämääräisiä pätkiä sinisiä paracord-nauhoja, sekä keltaista satiininyöriä. Olisin tarvinnut myös pk-ketjun (jota minulla ei siis ollut), jotta pantaan saisi tehtyä säätövaraa, sillä jos olisin vain noista nauhoista tehnyt pannan, siitä olisi tullut vain tietyn kokoinen eikä sitä olisi voinut säätää.
Näppäränä tyttönä rakensin itse pk-ketjun hiirien vanhojen lelujen ketjuista, käyttäen myös pihtien sijaan saksia. Se oli hyvin haastavaa, ja suosittelen kaikille, että hankitte ihan kunnon pk-ketjut pantoja varten (vink vink, niitä löytyy täältä. Mitäpä Antassusta ei löytyisi?). Tuo oli nyt tuollainen "köyhän miehen pk-ketju" :)
Tähän pantaan sovelsin tätä ohjetta.

Materiaalit pannan tekoon. Itsetehty pk-ketju sekä erikokoisia nauhoja.

Kiinnitin yhdellä pistoolilukolla ketjun tuohon verkkoon, jotta saisin punoksesta tehtyä vahvan ja voimakkaan.

Tein pantaan aivan tavallista letitystä. Voimakkaamman sain siitä siten, että nauhat olivat kaksinkerroin (kuten näette), joten pannasta tuli paksumpi ja vahvemman tuntuinen. 

Tarpeeksi pitkälle letitettyäni pujotin loput narun pätkät mahdollisimman huomaamattomasti punoksen sisään, ja poltin niiden päät.

Kovin huomaamattomasti en siihen pystynyt, mutta onneksi vain pieni ulkonäköhaitta. Tällaisen perfektionistin silmään tuo tekee kipeää, mutta Tytön mukaan ei tuosta voi edes välittää.




Tykkään tuosta pannasta. Nuo värit sopivat tosi kivasti toistensa kanssa, ja ihan tuollainen normaali lettipunos teki siitä siistin näköisen. Ketju tosiaan antaa hieman säätövaraa, mikä oli todella iso plussa tässä. Panta myös väriensä puolesta sopii hyvin käytettäväksi paracord-hihnan kanssa. Tuohon aikalailla sainkin loput materiaalit käytettyä, ainakin nauhoista.

Panta ja hihna.

Leveä näyttelyhihna

Ohut näyttelyhihna.

Kuvissa mallina pääsi toimimaan nyt hoidossa meillä asuva Koira. Tuo panta oli kaiken kaikkiaan hieman liian iso Koiralle, mutta koska teinkin pannan ajatellen isompikokoista koiraa, enkä pientä mäyräkoiraa, joten ihan ymmärrettävää. Ohuempaa näyttelyhihnaa testasin Koiralla tehden näyttelyliikkeitä, ja yrittäen seisottaa Koiraa (hard job, koska Koira ei ole näyttelykoira), ja tykästyin siihen kovin. Kevyt ja ohut hihna, joka ei tule tielle ja jonka saa helposti heitettyä kaulan ympäri. 


Ja mikä olisi tällainen teksti ilman arvontaa? Tosiaan, arvon tuon leveän näyttelyhihnan 24.07. klo 21, ja voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Arvontaan pääset osallistumaan mukaan liittymällä blogini lukijaksi (nykyiset lukijat ovat automaattisesti mukana arvonnassa), ja arvonnan suorittaa puolueeton Koira. Lycka till <3
Lukijaksi pääset liittymään klikkaamalla vasemmassa yläkulmassa olevaa kolmea vaakaviivaa, ja sieltä "Lue"

Kommentit

Lähetä kommentti

Suositut tekstit